30.9.2013

Pallohullun päiväkirjasta, osa 6

Mulla oli tosi kiva viikonloppu! Nimittäin emäntä, se ainut, joka antaa kaikkia herkkuja ja nameja ja jota rrrrrrrakastan tosi paljon (just noitten asioitten takia), kävi hakemassa minut vankilasta. Minä joudun nimittäin olemaan vankilassa kaikki päivät! Niinpä, kannattaakin olla kauhuissaan. Minä kiltti pieni tanskalais-ruotsalainen pihakoiraparka joudun olemaan sellaisten valkeitten kaltereitten takana, kun en kuulemma tule toimeen sen ärsyttävän piskin, sen Nickin kanssa. Mutta kukapa tulisi, kysyn vaan! Se, että minulla sattuu olemaan suurin osa asunnosta hallussa ja se rääpäle joutuu olemaan keittiössä, on sille ihan oikein. Mutta kalterit erottaa meidät ja sekin on oikein sille pennulle, mutta ei minulle! Ärsyttää.

No kuulin jostain, että koululaisille tarjotaa ruokaa jotain reilut 2 eurolla päivässä, mutta vangit saavat 4 eurolla päivässä ruokaa. Mietin, että minä en saa. Se toinen emäntä, joka on paljon köyhempi, säästää minun ruuassa. Jos saisin neljällä eurolla päivässä ruokaa, niin se voisi ostaa 124 eurolla kuussa ruokaa. Mutta eipä vaan raski,vaan jollain kupilla mittaa  ihan pieniä annoksia.

Mutta viime viikonlopuna sitten sain syödä kaikenlaista, kuten kanaa. Se oli tosi hyvää. Ja leipää. Sekin oli hyvää. Mutta ihan tyhmää, kun emäntä on olevinaan niin terveellisellä rualla, että ei enää osta makkaraa. Minä tykkään makkarasta. Emäntä sanoo, että ympäristö tuhoutuu, jos minä syön lehmästä tehtyä makkaraa. Niin on se hullu!

Onks tää pallo!
Mutta sitten ajoin takaa lintuja, vaikka emäntä kiljui, että hiljaa! Niin eikö voi muka vähän haukkua niille?! Ja sitä paitsi, emännän ääni kajahteli niemellä paljon kovempaa kuin minun. Olin siten välillä ihan hiljaa ja juoksin heti emännän luo, kun se karjui, mutta en saanut namia. En ekana huomannut, että emäntäkin oli alkanut säästämään ja kasvatti itse palloja. Kun se valitti, että kunnon pallo maksaa 10 euroa, eikä sillä ole varaa ostaa minulle sellaista. Niin onko muka kovin iso summa yhestä pallosta, kun se viimeksikin osti itelleen taas repun. Joita sillä on tosi monta. Olisi saanut silläkin rahalla ainakin kuusi palloa. Mutta sitten löytyi keltainen pallo ja harmitti, että en ollut löytänyt sitä ite. Olispa ollut vähäksi aikaa tekemistä, kun olisin laittanut sen säpäleiksi.

Tahtoo pallon!
Siinä sitten piti esittää kaikki temput, jotta olisin saanut sen pallon itelleni. Se haisi omituiselle ja kun sain muutaman kerran tassuilla siitä kiinni, niin eikö emäntä ala parkumaan, että kynnet irti. Että milläs minä sen olisin sitten ottanut?! Niin ärsytti, kun emäntä ei antanut palloa vaan sanoi, että tekee siitä ruokaa? Näkisi vaan senkin ihmeen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuka pelkäsi mustaa miestä?

Katselin, kun lapset kirmasivat päiväkodin pihalla. Yksi ajoi takaa muita, riemu oli rajaton. Tuli mieleen omat lapsuusajat ja leikit kansak...