Tynnyrisaunat tulevat ja tynnyrisaunat menevät

Tämä tarina on sitten totta, vaikka ei olekaan ihan tuore. Nimittäin, tätä ei ole pystynyt kirjoittamaan aiemmin mahdollisten tunnekuohujen takia. Kyseessä on tarina suomalaisesta asiakaspalvelusta tynnyrisaunakaupassa.

Ystävämme, joka ei kylläkään ole tynnyrissä kasvanut tyttö, halusi tynnyrin, jossa voi saunoa. No, pelkästään tämän lausunnon perusteella päähän saattaa putkahtaa monelaisia ajatuksia, joista yksi on vaikka "Ei, ei ja vielä kerran EI!". Mutta kun päätös on tehty, niin sitähän ei muuteta! Etenkään silloin, kun itsellä ei voi olla päätökseen osaa eikä arpaa.

Tynnyrisaunat hyvät puolet: halvempi kuin muut (ei ollut vielä tietoa, että hintaan ei sisältyneetkään kaikki osat), nopea toimitus (niin varmaan), näppärä tuoda valmiina mökkipellolle ("nämä kaverit tuovat tavaran perille vaikka miten ahtaista paikoista" - uskokoon ken tahtoo) ja saunomisvalmis (sitten, kun on ensin porannut mm. viemäriaukon lattiaan ja tehnyt muuta pientä nikkarointia).

Tynnyrisaunat huonot puolet: KARMEEN NÄKÖINEN (siis todella!)!  Jo tuo peittoaa kaikki hyvät puolet, etenkin kun ne osoittautuivat tässä tapauksessa muutenkin katteettomiksi.

Homma eteni näin: ystävä etsi netistä saunoja ja päätyi siis törkeän näköiseen tynnyrisaunaan em. hyvistä puolista johtuen. Koska ulkonäkö ei ole tärkeää (ainakaan ihmissuhteissa), niin ystävä ajatteli, että sama pätee myös saunoissa ja tynnyrisaunan upeat löylyt ovat tärkeämpää kuin sen ulkonäkö. Tuumasta toimeen taas ja saunaa tilaamaan. Löytyi luotettavan tuntuinen (paino sanalla tuntuinen) tavarantoimittaja, jolla oli myyntipisteitä Joensuussa ja jossain muuallakin. Tynnyrisaunat tehtiin Virossa (kannatamme globaalia kauppaa), mutta viimeisteltiin Suomessa (jee, varmaan hintalappu nidottiin seinään).

Monta kertaa kaupantekovaiheessa ostajan puolelta varmistettiin, että sopiiko se kuljetusauto varmasti kapeaa mökkitietä perille. Mutta naisihmisethän ovat tunnetusti tyhmiä kaikissa autoiluun liittyvissä asioissa ja myyjä antoi ymmärtää, että elä tyttö huoli! Tynnyrisauna painaa alle tonnin, joten se tulisi perille markkinoiden pienimmällä  kuljetusautolla, missä on nosturi. Mitattiin vielä tien leveys ja varoiteltiin kivistä, mutta "Nämä kaverit tulevat perille vaikka neulansilmästä!" Kuullosti valheelta...

Sitten alkoi toimituspäivä lähestyä, mutta myyjää oli vaikea tavoittaa. Hänellä oli paljon kokouksia tai hän oli käymässä ulkomailla tai hän lupasi soittaa mutta ei soittanutkaan. Ja kun lopulta hänet saatiin kiinni, niin sauna olikin käsitelty pohjusteaineella vaikka niin ei pitänyt tehä. Ja sitten piti vielä muuttaa sovittua tuontipäivää, kun kuljettajalla oli jossain juhlissa?!  Hälytyskellot löivät päässä niin kova, että joka aamu piti ottaa pari buranaa.

Pienin auto?

Lopulta koitti sovittu toimituspäivä! No huhhuh! Autoon olisi mahtunut kaksi tynnyrisaunaa. Kuljettaja nauroi selällään, kun näki minne tynnyri olisi pitänyt viedä. Niinpä hän päätti jättää saunan nököttämään päätien varteen odottamaan hetkeä, jolloin ystävä saisi hommattua paikalle traktorin, jossa on nostonokka?!? Ehkä viikon tai kahden tai kolmen päästä. Ja mikä on nostonokka?

Voi parkaa!!!

Siinä sitten soitettiin myyjälle, että tämä kuljetusauto ei tainnutkaan olla sitä pienintä mallia, sillä se ei sitten sopinutkaan lupauksista huolimatta mökkitielle. Lisäksi rahdin hinta oli pompsahtanut ja oli nelinkertainen alkuperäiseen verrattuna. Seurasi lievästi sanottuna perisuomalaista verbaalista noitumista, itkua ja hammastenkiristystä.

Jopa minä, joka olen kaikkien viilipyttyjen äiti, kuumenin hieman ja pyynnöstä (korostan sanaa pyynnöstä) soittaa pirautin myös omalla vuorollani myyjälle. Kerkisin antaa melko rauhallisesti (oma arvio) palautetta toimituksen ala-arvoisesta toteutumasta. Päästyäni siihen kohtaan, missä ystävällisesti ilmoitin myyjälle, että aiomme ottaa yhteyttä kuluttajasuoja-asiamieheen, kaveri karjaisi luuriin, että "Sehän on hienoa! Senkun otatte vaan! Ja se sauna lähtee sieltä justiinsa takaisin Joensuuhun!". KLIK!

Moro vaan!

Ja kerrankin lupaus piti! Kuljettaja oli jo kerinnyt ajaa parinkymmenen kilometrin päähän, mutta joutui kääntymään ja saunan kyytiin. Sinne lähti mokoma tynnyrisauna! Ja rahat tulivat tilille seuraavana arkipäivänä, mikä osoitti suurta vastuullisuutta ja asioiden loppuunviemistä myyjän puolelta. HAH!